#mitävattua Podcast

Suoraan koulusta pitäisi saada 30 vuoden työkokemuksella ihmisiä ilmaiseksi töihin. Ei kovin järkevä yhtälö ja nyt työelämän isona murroksena on tilanteet kun aiemmat osaajat alkavat siirtyä eläkkeelle ja hoksataan mitenkä yrityksen toimintatavat eivät olekaan välttämättä kovin kestävällä pohjalla toiminnan jatkumisen kannalta. (00:00) Jakso alkaa (00:25) Aiheen pohjustus (02:10) Hiljainen tieto (06:54) Moniosaajat (09:49) Itsensä korvaamattomaksi tekeminen (10:52) Uudet rekryt ja koulutus (19:28) entä jos hiljaista tietoa lähtisi jakamaan (21:13) Idan mietteet aiheesta (24:10) Onko laaja työnkuva hyvä vai huono asia (32:36) Loppusanat

Koodi, eli hienommin sanottuna digitalisaatio on juuri se työkalu, josta yritykset hakevat kilpailukykyä, parempaa kannattavuutta ja sujuvampaa arkea. Me olemme Kooders ja me koodaamme. Tunnistamme myös, että yleensä isoin hidaste ohjelmistoprojektin käynnistämisessä on raha. Mitä jos saisimme projektillesi jopa 300 000€ rahoitusta? Koodikötinöissä keskitytään tällä kertaa tukirahoituksien mahdollisuuksiin! Kun projektin kokoluokka alkaa menemään kymppitonneista ylöspäin on julkinen tukiraha merkittävä mahdollistaja projektin toteutukselle. - Mitä tukirahan saaminen edellyttää? - Mitä on hyvä huomioida tukirahaa hakiessa? - Mitä huomioida neuvotteluissa rahoittajan kanssa? - Aiheesta haastelemassa diginörtti ja rahoitushakemisen mestari. Hannu Savela - Liiketoiminnan kehittäjä, mestari strategi ja rahan nyhtäjä ( https://www.linkedin.com/in/hannusavela/ ) Miikka Kostian - KoodiBuddha, koodialan yrittäjä joka osaa puhua aiheesta myös vähemmän teknisesti ( https://www.kooders.fi/tiimi/miikka-kostian ) (00:0

Tietotekniikkaa on vaikea ymmärtää jos sitä peilaa väärään oikean maailman esimerkkiin. Useille ihmisille ongelma tulee oletuksesta, että kaikki asiat laitteen ruudulle ilmestyvät jostain ilmasta. (00:00) Jakso alkaa (00:29) Aiheen pohjustus (01:15) Oonan ajatukset aiheesta (03:10) BIOS-ruutu on hakkeriruutu (04:07) Ihmiset eivät malta miettiä tai ajatella tekniikan kanssa (08:35) Milloin hitaus johtuu tietokoneesta ja milloin netistä (09:55) Facebook ja sen ongelmat (12:21) Asioiden monimutkaisuuden olettaminen (15:04) Kaksivaiheinen tunnistautuminen (19:30) Digiosaamisen taantuminen (22:30) Epäilyttävät paketti-ilmoitukset (26:29) Vanhusten huijaaminen (29:26) Kuinka huijauksista voisi valistaa (31:49) Kommentteja chatista (32:54) Suvun IT-tukena oleminen (37:19) Loppusanat

Miksi pakkasilla on sähköpula kun ennenvanhaan oli aina -30c pakkasta ja silti sähköä riitti kaikille! Tänään Pohjois-Karjalan Sähkön Sähkönsiirron viestintämestari Ville Moilanen auttaa ei-sähköstä ymmärtävää ymmärtämään tätä tilannetta. (00:00) Jakso alkaa (00:51) Miksi sähköstä on yhtäkkiä pula (04:12) Sähkö tulee seinästä (05:30) Onko sähkönkulutus noussut (06:33) Mitä muuntamot ovat (08:40) Sähkönsiirto ja sähkönmyynti (12:19) Miksi sähkön hinta heittelee niin paljon (15:12) Mistä sähkönsiirtomaksu koostuu (19:30) Onko sähköpylväissä tapahtunut muutosta (22:58) Onko pylväiden väli aina sama (25:30) Miksi kaikki puhuu pörssisähkön puolesta (30:38) Seuraa omaa sähkönkulutusta (32:37) Yhteenveto

Pesukoneet vievät useamman gigan päivässä dataa ja jääkaappien toiminnallisuuksia kytketään pois päältä jos ne kytketään pois verkosta. Onko älykkäät kodinkoneet oikeasti järkevä keksintö niiden nykyisessä muodossaan? (00:00) Jakso alkaa (00:25) Aiheen pohjustus (01:13) Oonan ajatukset aiheesta (03:31) Sarjasuositus (04:03) Miksi älylaitteet tarvitsevat uploadia (05:05) Älyjääkaapin toiminnot suljettiin etänä (07:22) Miksi kodinkoneet tarvitsevat älyä (09:00) Miksi nörtit eivät käytä älylaitteita kotona (11:40) Sinä et omista mitään, sinä vaan vuokraat asioita (16:20) Auton lisävarusteiden kuukausimaksut (19:44) Entä jos äppi ei toimikaan (22:11) Älykodit (23:57) Kommentti: Teknologiafirmojen kasvun kehitys perustuu portinvartijoihin (25:11) Älyjääkaapin voi tehdä itsekin (26:48) Talonrakennus ja älylaitteet (28:24) Älyteknologia autoissa (34:29) Loppupuhe

Konkursseja uutisoidaan kuin sieniä sateella ja Suomen Yrittäjienkin tilastojen mukaan on jopa 26% lisäystä konkurssihakemusten määrässä viime kuukausina. Mitenkäs tähän on päädytty? (00:00) Jakso alkaa (00:41) Uusi podcast-setup (02:37) Päivän aiheen pohjustus (03:40) Oonan mietteet aiheesta (04:47) Kun media ilmoittaa jostain, on asia olevinaan tosi (05:49) Konkurssin hakeminen (07:55) Konkurssiuutiset (09:56) Rakennusalan konkurssit (12:49) Teknisiä ongelmia podcastissa (14:35) Keskustelu rakennusaloista jatkuu (17:37) Uutisten lukeminen ja lukemattomuus (19:06) Lähdekriittisyys (19:45) Äitinä ja koodarina oleminen (20:32) Rakennus- ja softa-alan rinnakkaisuudet (22:29) Somen voima yritysten arvosteluissa (26:49) Pandemian vaikutus yrityksiin (30:08) Konkurssien ja YT-nevotteluiden aiheuttama työnhakuaalto (33:54) Piikki auki projekteissa (40:59) Loppuyhteenveto

Mikä olisi se paras kumppani pitkälle yhteiselle tielle? Aiemmin olemme miettineet jo hienoimpia projekteja, mutta hyvä kumppanuus voi jatkua myös pidemmällä aikavälillä! (00:00) Jakso alkaa (00:35) Aiheen pohjustus (01:37) Oonan mietteet aiheesta (03:01) Tahtotila jatkumosta (06:04) Koodersin ensimmäiset myyntipuhelut (08:08) Oonan rakennusprojekti (10:23) Jatkuva projektin kehittäminen (12:36) Kooders haluaa helpottaa ihmisten arkea (14:17) Kommentti: Jos on ketterä projektihallinan malli, niin eikö asiakas ole aina vähän niinkuin kehityskumppani (17:50) Koodin tuottaminen on ei-tunteellista, mutta käyttäminen on tunnejuttu (19:12) Millainen olisi Koodersin unelmakumppani (20:19) Mikä IT-alaa vaivaa (21:45) Tuntityöprojektit ja asiakkaan mielimuutokset (27:27) Kommentti: Jos tuoteomistaja on asiakkaalta vastaamassa backlogista, niin ovat yleensä hyvin vahvasti mukana kaikissa iteraatioissa tuotekehityksessä (29:43) Käytäntöjä toimialoilta toisille (30:30) Kehityskumppanijärjestely (33:25) Oonan unelmaproje

Työsuhde-etuja on monenlaisia ja moneen eri tarpeeseen. Tuleeko etuja kuitenkaan tarpeeksi työntekijöiden toivomana vai heitetäänkö etuihin asioita joita on vain helpoin järjestää? (00:00) Jakso alkaa (00:51) Aiheen pohjustus (01:34) Työpaikkaedut on laaja käsite (03:47) Ruoka- ja juomaedut työpaikalla (07:22) Työpaikkaedut Koodersilla (12:42) Ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus (16:15) Minkälaisista jutuista etätyöntekijä jää herkästi paitsi (21:01) Kommentti: Voiko pakottaa palkattomalle kotiin, jos henkilö kokee olevansa työkykyinen? (24:56) Etätyöntekijät Koodersilla (26:07) Hyviä ja outoja työsuhde-etuja (29:06) Loppusanat

Peruskoulutuksen menetelmä on yhä pääasiassa opettaa asioita ulkoa ja tältä pohjalta myös kokeet ja niiden pisteytykset on suurilta osin hoidettu. Kuinka paljon tämä malli näkyy koodarin arjessa? Pitääkö koodarin osata asioita ulkoa? (00:00) Jakso alkaa (00:22) Aiheen pohjustus (01:03) Onko ulkoaosaamisesta hyötyä (01:59) Ulkoaoppimista vai osaamista (04:13) Kommentteja chatista (05:34) Asioiden muistaminen 20 vuotta sitten (07:38) Afantasia (11:01) Kielten opettelu (13:19) Lisää kommentteja chatista (14:22) Nimeämiset koodissa (16:28) Konseptien ulkoaosaaminen (17:54) Parikoodaaminen ChatGPT:n kanssa (21:16) Kokemus eri aloille koodaamisesta (23:39) Luota lihasmuistiin (31:13) Asioiden oivaltaminen (32:29) Loppusanat

Tulevista polvista povataan mediassa valmiita koodareita kun he ovat varttuneet tabletti ja älyluuri kädessä. Koodarin korvaan tämä kuulostaa pelottavalta mutkan suoristamiselta. Jos ajat taksia Teslalla, antaako sillä ajokilometrit tietotaitoa/kokemusta/mielenkiintoa korjata manuaalivaihteisen dieselauton varikolla? (00:00) Jakso alkaa (00:26) Aiheen pohjustus (01:00) Juuson mietteet aiheesta (01:42) Tiedostojen hallinta IT-opinnoissa (03:00) Internetin käyttäminen on helpompaa kuin ennen (04:24) Teknologian mukana kasvaminen (05:54) Koodia on monenlaista (08:08) Nykysomen käyttö on helpompaa (10:14) Koodaaminen nykypäivänä (11:50) Kommentti: Suositteletko perustason tietorakenteet/algoritmit -kurssia (14:19) Kantapään kautta oppiminen (15:42) Kosketuskäyttöliittymä on kaukana koodaamisesta (17:00) Pieni kokemus tietokoneista helpottaa koodiopintoja (18:43) Kommentti: Voiko tabletin liiallisesta käyttämisestä olla haittaa koodaamisessa (20:35) Tradenomi- vai insinöörikoulutus (22:24) VR (24:57) Käyttämällä

Saamme ajottain yhteydenottoja, jossa varovaisesti kysytään jonkun toteutuksen perään vaikka ovat aiemmin saaneet tiedon näin ei voi tehdä. Usein tilanteissa selviääkin asian olevan varsin tehtävissä. Tuleeko asiakkaalle väärinymmärryksiä vai nähdäänkö parhaaksi ohjata asiakkaalle ajatus asian mahdottomuudesta jos sitä ei ole mahdollista itse tarjota? (00:00) Jakso alkaa (00:26) Aiheen pohjustus (03:31) Koodersin ongelma (06:02) Oonan tämän syksyn lempiprojekti (08:06) Mikä johtaa ratkaisemattomiin ongelmiin (09:38) Miten Koodersin koodia voisi myydä (10:37) Mainoskorulauseet (11:59) Suosittelun voima (13:47) Huijarisyndrooma (15:50) Eteenpäinsuosittelu (18:16) Myynti ei voi olla asiakasrajapinnassa ainoa tavoite (21:36) Miten Kooders näyttäytyy ulospäin (26:18) Moraali työnteossa ja vapaa-ajalla (33:41) Loppusanat

Kokemusvuodet eivät aina takaa osaamista. Samasta johteesta myös pelkän tittelin tai koulutusnimikkeen seuraaminen ei anna yleensä täyttä kokonaiskuvaa ihmisen kyvykkyydestä. (00:00) Jakso alkaa (00:23) Aiheen pohjustus (03:02) Oonan mietteet aiheesta (05:29) Tittelit ja koulutus eivät tarkoita osaamista (07:48) Kunnioitus pitää ansaita (12:02) Uhriutuminen (13:49) Perus työelämätaidot (17:59) Uuden opettelu (20:18) Miksi mitäkin asiaa tehdään (22:23) Kysy tietäjiltä (25:17) Onko osaaminen = soveltamista (28:06) Ajattele laatikon ulkopuolelta (28:43) Huijarisyndrooma (31:53) Selvitä, miten opit (32:32) Gartanon johtamiskulttuuri (36:53) Koodersin määritelmä seniori- ja juniorikoodarille (41:35) Loppusanat

Yleisön pyynnöstä oikealta pelikoodarilta oikeita kokemuksia oikeista pelialan töistä! Aiemminkin rekryjutuissa kanavallamme kötissyt Timosen Roope tulee jakamaan viisauksiaan pelimaailmasta. (00:00) Jakso alkaa (00:49) Aiheen pohjustus (01:57) Roopen esittely (04:16) Oikeat kokemukset pelialalta (07:27) Pelialalle hakeminen (10:04) Roopen tausta, jolla hän on päässyt tähän positioon (16:06) Kuinka alalle pääsee töihin (17:21) Millainen on pelikoodarin päivä (20:22) Montako riviä koodia keskimäärin koodaat työpäivänä (24:20) Tekoälyn käyttäminen pelialalla (28:04) Etätyö ja lähityö pelialalla (29:50) Palkan peruste (31:56) Yleiset työtehtävät pelikoodarilla (34:02) Mistä pelien deadline tulee (35:59) Kuinka ohjelmointikieli ja tekniikka valitaan (38:41) Loppusanat

Ohjelmistoprojektista ei yleensä ykkös tonneilla selviä, mutta kun aletaan puhua kymmenistä tuhansista on niihin saatavilla myös jotain ilmaiseen rahaan verrattavaa eli tukieuroja! Käydäänpä sitten läpi miten näitä tukirahoja sitten käytännössä saa. Ihan sattumalta meiltä on myös uusi palvelu tähän tilanteeseen: https://www.kooders.fi/palvelut/techspec-rahakassi-rahoitusapua-ohjelmistoprojektiisi (00:00) Jakso alkaa (00:41) Aiheen pohjustus (02:26) Mitä Ida tietää tukirahoituksista (03:50) Rahoitusinstrumentit (07:19) Mistä tulee 200 000 euron raja (09:55) Business Finland (11:07) Koodersin tarjoama tuotepaketti (11:51) Älä mieti yritysrahoitusmahdollisuuksia liian kapeasti (18:34) Määrittele projekti hyvin (19:53) Liiketoimintasuunnitelma (22:30) Esimerkki toiminnanohjausjärjestelmästä (26:17) Asiakkaan ei tarvitse ymmärtää koodia (27:42) Projektinhallinta (31:16) Projektin workshop (33:06) Loppusanat

Vastaamot ja kumppanit ovat taas kovin uutisissa ja ihmisillä on huoli hakkeroiduksi tulemisesta. Mitä hakkerointeja sitten oikeasti kannattaa pelätä? Yleensä se heikoin lenkki onkin ne ihmiset itse. (00:00) Jakso alkaa (00:29) Aiheen pohjustus (01:58) Oonan ajatukset aiheesta (03:03) Hakkerointiaallot Suomessa (07:31) Kaksivaiheinen tunnistautuminen (09:53) Hakkerointi selaimessa (11:58) Asenna ne päivitykset (14:07) Sähköposti on yleisin keino hakkeroida (16:08) Maalaisjärjen käyttö on suotavaa (18:20) Tietoturvan opetus (20:04) Tukiaika puhelimissa ja tableteissa (26:06) Feikit latauslinkit (27:38) Kommentti: Hyökkääkö ne kiinalaiset mun tietokoneeseen nyt vai ei? (30:11) Älä anna tunnuksiasi oikeassakaan elämässä (32:35) Loppusanat

Uutiskynnys ylittyy pääasiassa vain epäonnistuneista IT-projekteista, mutta näitä uutisia on nähtävillä silti harmillisen usein. Mikä näihin epäonnistumisiin johtaa ja voitaisiinko niiltä välttyä? (00:00) Jakso alkaa (00:07) Esittelyt (00:38) Aiheen pohjustus (03:14) Miten Ida näkee ei-koodarina asian (05:10) ASTI-järjestelmä (06:53) Järjestelmiä ei ole pakko jatkokehittää (08:42) Asiakas ei välttämättä osaa pyytää oikein (14:09) Mieti projekti loppuun saakka (15:03) Domainien ja koirien myynti (16:10) Yhteistyö koirarekisterin ja kennelliiton välillä (19:17) Miten Kooders tekisi koirarekisterin (27:20) Isojen projektien kilpailutukset (32:47) Koodersilla on kokemusta (34:14) Valtion järjestelmät (36:16) Työntäkää Koodersille ongelmajärjestelmät (37:35) Loppusanat

Suomalaisen koodin päivänä pohditaan taas koodareita ja mitä ne ihan oikeasti puuhaa. Katso kaikkien koodarien streamit 11.10.2023 suomalaisen koodin päivänä: nörttilive.fi (00:00) Jakso alkaa (00:16) Esittelyt (01:27) Kuka olet ja mitä hommia teet tällä hetkellä? (02:36) Miten päädyit alalle? (04:59) Mistä pidät työssäsi? (06:27) Mitä muuta alalla pitää osata kuin koodata? (13:04) Jos et olisi nykyisessä työssäsi, niin mitä haluaisit tehdä? Mikä olisi unelmatyösi? (16:11) Voiko tekoälyn laittaa korvaamaan/koodaamaan yrityksen työntekijän puolesta asiakkaan toiveita? Käytättekö tekoälyä työssänne? (17:47) VisualStudio, Sublime Text vai joku muu editori? (19:03) Mitä olet opiskellut? (20:32) Mitä suosittelisit ysiluokkalaiselle, joka haluaa koodariksi? (26:16) Oletko miettinyt alanvaihtoa? (27:16) Millaisia työkavereita alalla on? (28:01) Onko sinulla mahdollisuutta tehdä etätöitä? Jos kyllä, niin onko siihen jotain rajoitteita? (29:00) Millaisia taukoja pidät? (30:40) Jos olisi olemassa robotti, joka tekee j

Kovasti kehutaan koulun käyneitä, mutta mistä koulusta koodariksi pääsee helpoiten vai onko koulusta suurta etulyöntiasemaa työelämään? (00:00) Jakso alkaa (00:20) Aiheen pohjustus (01:40) Oonan pohdinnat aiheesta (03:11) Vuoden kestävät koodikoulutukset (04:22) Miikan koulutuspohja (04:59) Oonan koulutuspohja (05:26) Ketä varten koulutuksia käydään (08:10) Opettajien työmäärä (10:22) Harjoittelut Suomessa (13:07) Minkä koulutuksen Oona valitsisi päästäkseen töihin (15:47) Miten Oona hakisi töitä nykyisellä skillsetillään (20:53) Miten Miikka hakisi töitä nykyisellä skillsetillään (26:56) Porfolioiden tärkeys työnhaussa (30:52) Loppusanat

Tarina-ominaisuus löytyy jo lähes jokaisesta somesta ja pikaviestimestä. Tämä oli alkujaan vain Snapchatissa ollut erikoisuus ja pikkuhiljaa kaikki sen ottivat käyttöönsä. Nyt myös perinteisemmät pikaviestimet alkavat saamaan irkin ja Discordin omaisia piirteitä erilaisilla kanava-jaotteluilla. Onko kohta enää mitään uniikkia ominaisuutta sovelluksissa? (00:00) Jakso alkaa (00:11) Esittelyt (00:40) Aiheen pohjustus (01:14) Oonan mietteet aiheesta (02:45) Kanava-ominaisuus eri someissa (06:11) Tarinat joka somessa (08:08) Puhelimien erilaisuus (11:13) Millaisia yleisimmät sovellukset olivat ennen wanhaan (15:42) Viestintäsovellukset (16:48) Onko sovellusten samankaltaisuus hyvä tai huono asia (17:51) Nykypäivän lyhytvideot (19:22) Anna kunnia oikealle taholle (21:27) Mitä Apple edellä, sitä muut perässä (28:18) Positiiviset puolet sovellusten samankaltaisuudesta (32:40) Loppusanat

Töissä käydään ensisijaisesti rahan takia. Siitä ei pääse millään perheeksi kutsumisella yli. Jos töissä käydään kuitenkin AINOASTAAN rahan takia voipi kolmasosa elämästä olla aika surullisissa merkeissä vietettyä. Nykyään ihmiset hakevatkin enemmän merkityksellisyyttä työltään. (00:00) Alkupuhe ja esittelyt (00:43) Aiheen pohjustus (02:20) Katsaus Idan työhistoriaan (03:55) Miikan työhistoria (05:47) Tekemisen ilo tekemiseen (08:18) Työskentely ilman koulutusta (09:26) Kiitollisuudenvelka töissä (11:20) Enää ei ole perinteisiä ammatteja (16:37) Kokeile uutta työtä pienissä erissä (19:27) Tavoitteellisuus "vaan rahan takia tekemisessä" (26:27) Kivan tekemisen muuttaminen rahanlähteeksi (31:06) Media-alalle työllistyminen ei ole itsestäänselvyys (36:51) Loppusanat