#älyradio Salesforce Podcast

Angry Birds on yksi Suomen tunnetuimmista brändeistä maailmalla. Huiman maailmanvalloituksen tehnyt mobiilipeli täyttää komeat 10 vuotta. Tänäkin päivänä jatkuvan kansainvälisen menestyksen tae on ollut brändin vieminen lukuisiin muihin kuluttajatuotteisiin ja viihdeformaatteihin. Elokuussa teattereihin saapuu Angry Birds -elokuvan jatko-osa, jonka lisensointiohjelmaa on rakennettu brändilisensöinnistä vastaavan johtajan Simo Hämäläisen johdolla pari vuotta. Roviota voi hyvällä syyllä pitää Suomen lisensöintibisneksen pioneerina, jossa alan osaamista on viety kansainväliselle tasolle. Tässä jaksossa Hämäläinen paljastaa, miten Angry Birds luo nahkansa uudestaan ja pitää yllä vetovoimaansa. Lisäksi hän kertoo, miten 5G ja 3D-printtaaminen muovaavat Rovion bisnestä ja miten yritys pitää tuoteväärennökset kurissa ympäri maailman.

Datalla johtamisesta on puhuttu jo kauan – valitettavasti vain todellisuus ei ole seurannut perässä. Digitaalinen aikamme on pullollaan informaatiota, mutta hämmentävän monessa yrityksessä sitä jaetaan yhä työläästi ja näköalattomasti exceleillä. Yritysten bisnesdatan visualisoinnille ja reaaliaikaiselle seurannalle on huutava pula. Tähän huutoon vastaa kotimainen startup Dear Lucy. Yrityksen perustajan ja toimitusjohtajan Taina Sipilän mukaan datalla johtamisen suurin ongelma on, että siitä tehdään turhan vaikeaa. Jos liiketoiminnan ajantasainen informaatio on yrityksen hallituksen ja johtoryhmän käytettävissä helposti, voidaan arvokas kokousaika käyttää tiedon perkaamisen sijasta analyysiin ja ratkaisuvaihtoehtojen arviointiin. Hyvässä kasvussa oleva Dear Lucy on alusta asti ollut kansainvälinen yritys, jonka asiakkaista puolet on ulkomaisia. Tässä jaksossa toimitusjohtaja Sipilä kertoo, miksi viisaus ei asu vain johtoryhmässä ja mitä hyötyä reaaliaikaisen bisnesdatan läpinäkyvyydestä on.

Jos muut maat panostavat miljardeja euroja huipputeknologian kehittämiseen, onko Suomella varaa katsella sivusta? Valtion Kehitysyhtiön eli Vaken toimitusjohtajalle Taneli Tikalle vastaus on selvä: ei missään nimessä. Valtion omistama osakeyhtiö on pikku hiljaa pääsemässä vauhtiin tulevaisuuskestävän Suomen rakentamisessa. Yhtiön taseeseen on siirretty parin miljardin euron edestä varoja, ja ensimmäiseksi kohteeksi on valittu tekoäly. Tikan mukaan tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset ovat niin merkittäviä, että Suomen julkisen sektorin on oltava kehityksessä mukana. Tässä jaksossa Tikka kertoo, miten Suomen tulevaisuutta ennakoidaan ja miten valtio voi tukea rohkeita tienraivaajia, joiden ympärille syntyy uusia osaamiskeskittymiä ja kasvua.

Kiinteistö- ja rakennusalaa ei yleisesti tunneta uuden teknologian hyödyntämisestä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa – ainakin Suomessa. Energianhallinta- ja automaatioratkaisuja kiinteistöihin toimittavan Schneider Electricin liiketoimintajohtaja Tuomas Qvick kertoo, että yli 100 maan vertailussa Suomi on rakennusten IoT-laitteiden määrän kasvussa ykkönen. Pullonkaula ei olekaan Suomessa enää datan kerääminen vaan sen ottaminen hyötykäyttöön. Kiinteistöanalytiikalla voi säästää jopa neljänneksen rakennuksen energiankulutuksesta, joten porkkanaa ei tarvitse kaukaa hakea. Esineiden internet tuo lähes puolet Schneider Electricin liikevaihdosta, joten tälle ranskalaiselle edelläkävijälle IoT ei ole mitään hypeä vaan bisneksen ytimessä. Qvick johdattelee lähes 200-vuotiaan yrityksen nykytilaan ja siihen, miten rakennusten lisääntyvä älykkyys herättää ne aivan uudella tavalla eloon.

Jos sinulla olisi mahdollisuus nähdä ihmisiä seinien läpi ja saada älykästä informaatiota suoraan näkökenttään, voisitko olla tarttumatta tilaisuuteen? Kuvattu skenaario voi olla lähempänä kuin moni arvaakaan, jos se on Jufo Peltomaasta kiinni. Sarjayrittäjä ja teknovelho Peltomaa on ollut mukana perustamassa lukuisia toinen toistaan kiinnostavampia teknologiayrityksiä, ja tällä hetkellä hän työskentelee lisätyn todellisuuden eli AR:n parissa. Immersal on kotimainen yritys, jolla on potentiaalia rakentaa maailmanlaajuinen lisätyn todellisuuden pilvipalvelu. Hanke on enemmän kuin vaativa mutta tilaisuus on huima, sillä lisätystä todellisuudesta povataan satojen miljardien markkinaa ja kännyköitä suurempaa vallankumousta. Jufo Peltomaa kertoo yrittäjyyden lumosta, luovasta hulluudesta sekä lisätyn todellisuuden käyttömahdollisuuksista. Samalla hän paljastaa, koittaako vuonna 2020 myös Raptorin comeback.

Muutoksesta ja muutosjohtamisesta puhuminen on helppoa. Kun tilaisuus muuttaa omaa tai organisaation toimintaa osuu omalle kohdalle, on löysä puhe kuitenkin kaukana. Harva meistä kykenee vapaaehtoisesti vaihtamaan toimintatapaa ennen kuin on aivan pakko. Tata Consultancy Servicesin eli TCS:n Euroopan innovaatiojohtaja Tommi Mäkinen tietää suuryritysten disruptiosta yhtä sun toista – se sattuu olemaan hänen leipälajinsa. Astuessaan viisi vuotta sitten valtavan, noin 420 000 ihmistä työllistävän intialaisen IT-talon palvelukseen, hän lähti tietoisesti seikkailulle. Nyt Mäkinen auttaa isoja laivoja kääntymään asemassa, jollaiseen harva suomalainen on yltänyt. Matkan varrella ennakkoluuloinen mielikuva TCS:stä on karissut. Tässä jaksossa Mäkinen kertoo, millaisesta yrityksestä oikeasti on kyse sekä sen, miten hän kehittäisi Suomen innovointikykyä.

Nina Nissilä tuntee valtionhallinnon IT:n tällä hetkellä ehkä laajemmin kuin kukaan muu. Kahden vuoden pestissään Valtiokonttorin digijohtajana hän luotsasi lukuisten eri virastojen IT-hankkeita. Tehtävä oli Nissilälle mieluinen ja valaiseva: valtionhallinnossa päähaaste ei enää ole palveluiden sähköistäminen vaan asiakaslähtöisyyden lisääminen. Tekoälyhankkeita oli viime vuoden lopulla käynnissä jo lähes 30, joten uusien teknologioiden kokeilu on käynnistynyt väkevästi. Vuodenvaihteessa Nissilä valittiin johtamaan yli 750 henkeä työllistävää Kelan IT-palvelukeskusta, joka aloittaa toimintansa huhtikuussa. Tässä tehtävässä hän pääsee vaikuttamaan todella monen suomalaisen arkeen. Kelan verkossa asioidaan yli 40 miljoonaa kertaa vuodessa, joten sähköinen palvelu on jo arkipäivää. Tekemistä on kuitenkin vielä kansalaisten saaman palvelun sujuvoittamisessa. Jakson lopussa Marika Kohonen johdattelee jälleen ajankohtaisen tutkimustiedon äärelle.

Teknologialla voi muuttaa maailmaa paremmaksi. Yhä tärkeämpi kysymys joka ikiselle organisaatiolle on se, osaammeko käyttää uutta teknologiaa kestävästi ja luoda yhteiskunnallista arvoa. Tätä mieltä on Teknologiateollisuus ry:n kasvusta ja osaamisesta vastaava johtaja Laura Juvonen. Lähes joka kolmas suomalainen saa jo toimeentulonsa teknologiayritysten kautta. Ja lisää kaivataan, sillä arvioiden mukaan alalle tarvitaan yli 50 000 uutta tekijää seuraavien neljän vuoden aikana. Tässä onnistuminen vaatii merkittävää panostusta uusien osaajien houkuttelemiseksi. Esimerkiksi naisten osuus IT-työntekijöistä on edelleen hälyttävän alhainen. Virheellisten mielikuvien korjaaminen auttaisi jo paljon tavoitteen saavuttamisessa. Jakson lopussa kuultava Salesforce-vinkki on uudistunut! Tästedes Salesforcen Marika Kohonen sukeltaa älykästä teknologiaa käsittelevien tutkimusten syövereihin ja nostaa esiin tärkeimmät havainnot.

Vuosi 2018 on takana päin, ja pölyn laskeuduttua on aika katsoa mitä kotimaisella ATK-alalla tapahtui. Tekoälystä riitti puhetta lehtien palstoilla ja firmojen kahvihuoneissa, kasvavat ohjelmistoyritykset etsivät kuumeisesti uusia osaajia ja Slush kokosi jälleen teknologia-alan kansainväliset vaikuttajat Suomeen. Mikä oikeasti muuttui, mikä taas jäi puheen tasolle? Miten teknologian ja älykkyyden tunkeutuminen jokapäiväiseen arkeen näkyi Suomessa? Kuinka tosissaan suomalaiset ovat ottaneet elinikäisen oppimisen vaatimuksen? Näkemyksensä näihin kysymyksiin kertoo IT-alan kokenut keulahahmo, Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

Vuosi 2018 on paketissa, ja on aika sulatella kaikkea Älyradion äärellä kuulemaamme. Studiossa vieraili ansioituneita suomalaisia bisnesjohtajia, yrittäjiä ja vaikuttajia, joilla oli teräviä ajatuksia Suomen työelämästä. Keskustelut käsittelivät muun muassa työmarkkinoiden muutosta ja sen vaikutuksia uuden oppimiseen sekä yritysten kykyä käyttää teknologiaa hyväkseen. Mihin siis kannattaisi sijoittaa miljoona tekoälyyn korvamerkittyä euroa? Kuka haluaisi suomalaisten yritysten siirtyvän takapihalta etupihalle, ja mitä hän sillä tarkoitti? Ja missä kotimaisessa kärkiyhtiössä uskalletaan ajatella, että 99 prosenttia innovaatioista syntyy oman organisaation ulkopuolella? Vastaukset löytyvät tästä Älyradion joulukimarasta, johon kokosimme yhteen vuoden 2018 parhaat älynväläykset!

Baswaren kehitysjohtajan Regina Duzanskajan tie on kulkenut Leningradista Loviisan ja New Yorkin kautta Espooseen. Hän muutti 6-vuotiaana Neuvostoliitosta Suomeen ja maahan, jonka kieltä hän ei osannut sanaakaan. Opiskelu New Yorkissa oli alkusysäys investointipankkiirin uraan Wall Streetillä, jossa 80 tunnin työviikko oli normi. Siellä Duzanskaja koki myös viimeisen finanssikriisin puhkeamisen. Lopulta mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategiaan ja kasvuun veti Duzanskajan yritysmaailmaan ja Baswareen, jossa hän vastaa yrityskaupoista ja strategiasta. Neljän vuoden aikana hän on omakätisesti kokenut, kuinka taloushallintoalan pörssiyhtiö on muuntautunut lisenssibisneksestä teknologiayritykseksi, jonka liikevaihdosta 66 prosenttia tulee pilviliiketoiminnasta. Duzanskaja kertoo, millaisessa vaiheessa Baswaren muutos ja kansainvälinen kasvu tänä päivänä on. Hän avaa myös sen, millaisin keinoin uuden strategian kova kasvutavoite ja miljardiluokkaan pääsy toteutetaan.

Amerikan markkinoiden valloitus ei ole helppoa – varsinkaan viihdealalla miljardiluokan jättien puristuksessa. Yksi Yhdysvalloista kasvua hakevista yrityksistä on suomalainen viihdealan startup Ferly, jonka toimitusjohtaja on kokenut kustannusalan ammattilainen Laura Nevanlinna. Yritys, joka luo viihdyttäviä tarinoita lapsille ja nuorille niin kirjoina kuin animaatioinakin, ei ole lähtenyt soitellen sotaan: perustajat ovat entisiä Rovion konkareita, ja jalansijan Atlantin takana antaa Vancouverissa sijaitseva animaatiostudio. Miten Ferly aikoo valloittaa maailman suuret viihdemarkkinat? Mitkä ovat Nevanlinnan mielestä suomalaisen tarinankerronnan vahvuudet? Ja onko uuden, Ryhmä Haun kaltaisen megahitin luominen mahdollista?

Jokainen internetselaimen joskus avannut suomalainen on varmasti joskus käyttänyt Googlen palveluita. Yritys on digitaalisten kuluttajamarkkinoiden jättiläinen, jonka emoyhtiö Alphabetin markkina-arvo on yli 700 miljardia dollaria, mikä tekee yrityksestä maailman neljänneksi arvokkaimman. Antti Järvinen on reilun kahden vuoden ajan toiminut Googlen Suomen maajohtajana. Hänellä on merkittävä näköalapaikka innovatiivisessa ja vahvan yrityskulttuurin omaavassa yrityksessä, jonka panostukset Suomeen ja erityisesti Haminan datakeskukseen ovat olleet tuntuvia. Järvinen kertoo, kuinka Googlella kannustetaan työntekijöitä yrittäjähenkisyyteen ja varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus innovoida. Hän kertoo myös näkemyksensä siitä, mikä suomalaisten yritysten teknologiaymmärryksessä ja kasvun tekemisessä mättää.

Kun maailma ja toimintaympäristö muuttuu, on yrityksen muututtava mukana. Tämä tiedetään konepajateollisuuden moniottelijassa Wärtsilässä paremmin kuin hyvin. Yhtiön taival alkoi vuonna 1834 sahana Tohmajärven Värtsilän kosken partaalla, ja sittemmin yritys on luonut nahkansa useaan kertaan. Tänä päivänä Wärtsilä ei enää operoi telakka-, paperikone- tai lasiteollisuuden parissa vaan keskittyy kehittämään älykästä teknologiaa meri- ja energiasektoreille. Vieraana on Wärtsilän asiakkuussovelluksista vastaava päällikkö Paavo Kotinurmi. Hän kertoo, miten yritys on onnistunut kerta toisensa jälkeen uudistumaan. Kotinurmi avaa myös tämän hetkistä digitaalista murrosvaihetta ja niitä keinoja, joilla Wärtsilä pysyy oman toimialansa kehityksen kärjessä.

Syyskuussa noin 200 suomalaista bisnesvaikuttajaa otti suunnan kohti San Franciscoa ja Dreamforcea. Kyseessä on Salesforcen järjestämä maailman suurin ohjelmistoalan tapahtuma, johon osallistui tänä vuonna yli 170 000 ihmistä eri puolilta maailmaa. Mitä uutta Dreamforce tällä kertaa tarjosi osallistujilleen? Miksi suomalaiset yritysjohtajat ja asiantuntijat panostavat arvokasta aikaansa useita päiviä tällaisen matkan tekemiseen? Ja miten hyvässä vauhdissa suomalaiset yritykset ovat teknologisen kehityksen suhteen? Kokemuksistaan kertoo Elisan kehitysjohtaja Samuli Volanen, joka vieraili Dreamforcessa jo kolmatta kertaa.

ICT-kehitysyksikön johtaja Mikko Laakso työskentelee Suomen julkishallinnon ehkä teknologisesti kehittyneimmässä organisaatiossa, Verohallinnossa. Uutta teknologiaa kuten ohjelmistorobotiikkaa on otettu käyttöön ketterillä mutta systemaattisilla kokeilumenetelmillä jo vuosien ajan. Laakso on viihtynyt verottajan palveluksessa yli vuosikymmenen ajan. Häntä motivoi paitsi työn vaikuttavuus myös toimintaympäristön jatkuva muutos. Alustatalous muuttaa myös työn tekemisen tapoja ja tässäkin kehityksessä Verohallinto haluaa olla eturintamassa, jotta tarve yksilöiden tekemille erillisilmoituksille olisi mahdollisimman pieni. Mitkä ovat Mikko Laakson vinkit uuden teknologian pilotointiin? Millaisia asiakaskokemuksen parannuksia on luvassa yritysverotukseen? Ja mikä motivoi kehittämään monopoliasemassa olevaa organisaatiota?

Esko Kilpi on digitaalisen työn kansainvälisesti arvostettu tutkija sekä Suomen parhaita uuden työn asiantuntijoita. Hän on rakentanut teknologian ja digitalisaation ymmärrystään 1980-luvulta asti tavattuaan Yhdysvalloissa internetin perustamisen pioneereja. Kilven mukaan työ on edelleen toisten ihmisten ongelmien ratkaisemista mutta vanha, tehokkaan toiston logiikan varaan rakennettu tuotantokoneisto kuitenkin yskähtelee. Juuri kukaan ei enää saa suoraan koulun penkiltä sellaista kompetenssia, jolla pärjäisi läpi työelämän jatkuvan muutoksen. Mitkä taidot korostuvat tällaisessa maailmassa? Millainen rooli yrityksillä pitäisi olla työvoiman kouluttamisessa? Ja mitä ihmettä tarkoittaa, että kaikkein menestyneimmät yritykset ovat alustoja?

Chief Digital Officer Anni Ronkainen on reilun kolmen vuoden ajan ohjannut digitalisaatiota Keskolla. Pörssiyhtiö operoi päivittäistavarakaupan, rakentamisen ja autokaupan aloilla ja pyörittää yli 10 miljardin euron liikevaihtoa. Niinpä hänen kädenjälkensä näkyy erittäin monen suomalaisen arjessa. K-ryhmä työllistää noin 42 000 henkeä, ja osin hyvin itsenäisesti toimivia kauppoja on peräti 1 800 kappaletta Itämeren maissa. Tällaisessa organisaatiossa digitalisaation edistäminen ei ole aivan suoraviivainen projekti. Miksi Ronkainen päätti siirtyä Googlen maajohtajan paikalta juuri Keskolle? Millaisen arvosanan hän antaa Keskon digitaaliselle suorituskyvylle? Ja mitkä ovat ruoan verkkokaupan tulevaisuuden näkymät – häämöttääkö näköpiirissä ruokakassia kotiin lennättävä drone-lennokki?

Tamperelainen HappyOrNot on siitä harvinainen yritys, että se on tunnetumpi ulkomailla kuin kotimaassa. Vaikka nimi ei ole tuttu, yrityksen päätuotteeseen eli niin sanottuun hymiöpömpeliin ovat lähes kaikki törmänneet kaupoissa, ravintoloissa ja lentokentillä. Asiakas- ja työtyytyväisyyden mittauspalveluita tarjoavan HappyOrNotin kehitysjohtaja Kirsti Laasio tietää, mitä nopea kansainvälistyminen vaatii – ja millaista on neuvotella sellaisten jättiyritysten kuin McDonald’s, Ikea tai American Express, kanssa. HappyOrNotin palveluita käytetään jo 120 maassa ja nälkää jatkaa kasvua riittää. Millaisia strategisia valintoja kasvuyrityksen kannattaa tehdä jo startup-vaiheessa? Mitkä ovat Kirsti Laasion mielestä asiakaspalautteen hyödyntämisen helmasynnit suomalaisissa yrityksissä? Ja pitäisikö hymiöpömpeli itse asiassa viedä jokaiseen kotiin?

Kuinka moni suomalainen yritys voi sanoa, että heidän tuotteitaan käyttää miljardi ihmistä – joka päivä? Kone voi. Koneen CIO:lla Antti Koskelinilla on näköalapaikka siihen, miten uudesta teknologiasta elävä yritys pysyy kansainvälisessä kilpailussa mukana. Nykymaailmassa yksikään yritys ei selviä yksin omassa siilossaan, siksi kasvua kannattaa rakentaa myös toisten innovaatioita hyödyntäen. Miksi kansainvälisen yrityksen kannattaa toimia paikallisesti? Mistä Antti Koskelin hakee inspiraatiota? Ja ennen kaikkea: millaista on tulevaisuuden hissimusiikki?