Tiedeykkönen

Antiikin Kreikassa itsevaltias Histiaeus lähetti aikoinaan viestin vasallilleen Aristagoraalle palvelijansa päänahassa. Rooman diktaattori Julius Caesar puolestaan viestitteli salakirjoituksella, jossa aakkoset oli vaihdettu toisiksi. Nykyiset salakirjoitustekniikat eli kryptografiset menetelmät ovat hienostuneempia, mutta perusidea on sama: tieto pitää saada sellaiseen muotoon, ettei ulkopuolinen taho saa sitä avattua. Tänä päivänä meistä jokainen käyttää salausmenetelmiä päivittäin esimerkiksi verkkopankissa asioidessaan tai puheluja ja videokeskusteluja käydessään. Miten toimivat nykyiset salausmenetelmät RSA ja AES? Entä miten tiedot voidaan suojata tulevaisuudessa, jos kvanttitietokoneet tulevat käyttöön? Haastattelussa Kyberturvallisuuskeskuksen johtavan asiantuntijan Ville Heikkala ja Helsingin yliopiston kryptografian professori Valtteri Niemi. Toimittaja on Mari Heikkilä. (Kuva: Myron Standret / Alamy / All Over Press)