Olutta Ja Analytiikkaa

Suoraa puhetta ja konkretiaa siitä, miksi ja miten päätimme rakentaa omat tekoälyassistenttimme. Ja mitä ne eivät ole ratkaisseet.

#83 Reutersin DNR26 eli maailman tärkein uutistutkimus – mitä jäi käteen? by Olutta ja Analytiikkaa

Onko tekoälyn käyttö aina ns. kävelyä puistossa? On, jos puisto on 90-luvun Central Park. Tässä jaksossa puhumme umpirehellisesti omista AI-kohelluksistamme: luvassa on hervoton viestitulva, yllättäviä laskuja ja sekavia skillejä. Koska kumpikaan meistä ei koodaa, olemme joutuneet oppimaan kantapään kautta sen, mitä tavallinen kansalainen ei usein tajua: miksi asioiden loogisella rakenteella on valtava merkitys. Paljastamme esimerkiksi sen, miksi tekoälyn kanssa vibeillessä yksi huolellinen tiedosto voi olla jopa tärkeämpi kuin itse koodi. Omien mokien kautta havahduimme myös isompaan kysymykseen. Kun tekoälyllä generoidaan nyt koodia vauhdilla, olemmeko rakentamassa kaoottista kirjastoa, jossa kirjat on vain heitetty nurkkaan, ja toivotaan parasta? Organisaatioiden pitäisi juuri nyt pysähtyä kuuntelemaan, miten ja miksi nykyinen infra on rakennettu, jotta rakennetaan tukevan perustan päälle. Että ei itketä ihan niin paljon koodisotkun keskellä 10 vuoden päästä. Emme sano, että tekeminen pitäisi lopettaa –

Tässä jaksossa poraudumme siihen, miksi tekoäly on vain niin viisas kuin sen taustalla oleva rakenteellinen tieto. Jos yrityksesi strategia ja prosessit elävät vain Powerpoint-kalvoilla ja epämääräisissä sähköpostiketjuissa, se voi tulla kalliiksi. Kuulemme myös Kallen "pelottavan hauskasta" kokemuksesta tekoälytyökalun kanssa.

Jaakko ja Kalle pureutuvat tekoälyn perimmäisiin kysymyksiin – miksi on ongelma, että tekoäly ei aidosti ymmärrä kontekstia tai merkityksiä. Tarjolla on myös arjen realismia: mitä vibekoodailusta voi oikeasti saada irti.

Olutta ja analytiikkaa -podcastin pikkujoulujakso on täällä!

Tässä jaksossa puhumme tekoälymuutoksen johtamisesta mediassa – miksi se on niin pirullisen vaikeaa ja miten ratkaisuja kannattaisi lähestyä. Käsittelemme asiaa strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla.

#77 Miljoonat mittareissa, mutta vaikutus nolla? Katselut ja klikit näyttävät kauniilta, mutta kuka niitä oikeasti ymmärtää? by Olutta ja Analytiikkaa

Se hiipii jo olohuoneeseesi, ei vain kännykkääsi. Ja syö katseluaikaa perinteisiltä tv-jäteiltä. Yhdysvalloissa Youtube-katselu ohitti tänä vuonna jo antenni- ja kaapeli-tv:n katselun.

Reuters-instituutin Digital News Report – maailman suurin uutistutkimus – julkaistiin maailmaan, jossa vellovat poliittinen ja taloudellinen epävarmuus, geopoliittiset jännitteet ja jatkuvat konfliktit. Miten esimerkiksi nämä seikat vaikuttavat tuloksiin? Tai mitä kuuluu Suomessa uutisten välttelylle? Entä tekoälylle uutisten kontekstissa?

Ehdimmepäs kiireiltämme taas pistää jaksoa purkkiin! Sitten viime jutustelun on tapahtunut vaikka mitä: Hesari ilmoitti luopuvansa klikkiotsikoista, ja Googlen tekoälyominaisuuksien ravisuttavasta vaikutuksesta uutismediaan on riittänyt keskustelua. Laitamme pakettiin nämä ja monet muut aiheet.

Mikä mediassa on oikeastaan muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana? "Verkko edellä", tabletit, mobiilin desktop-ohitus, suoratoistopalvelujen yleistyminen, disinformaation nousu, sääntely, pelit, tekoäly...käymme läpi median toimintaympäristön muutoksia Ylen julkisten eduskuntakertomusten toimintaympäristökuvausten kautta alkaen vuodesta 2014.

Organisaatiorajat katoavat, päätöksenteon roolit määritellään uudelleen, ajan merkitys muuttuu, kun jatkuva nyt-hetki on koko ajan päällä, oppiminen ja osaaminen uudelleenmäärittyvät. Näinkö siinä käy? Käymme läpi konkreettisia vaikutuksia siihen, miten johtaminen muuttuu tekoälyn aikakaudella. Mitä se tarkoittaa mediassa?

Käymme läpi media-alaa koskevia tai sivuavia trendiraportteja vuodelle 2025.

Jaksossa esittelemme ainutlaatuisen kartoituksen tekoälyn kuudesta käyttötavasta mediassa. Näitä käyttötapoja havainnollistamme 15 inspiroivalla esimerkillä rakkaasta naapuristamme. Jaksosta selviää myös, mitä Jaakko ja Kalle ovat omassa arjessaan viimeksi omassa tehneet tekoälytyökalulla – ja millä työkalulla.

Journalistinen tuote näytti ennen kaikille samalta. Se oli loogista, koska yleisötkin olivat suuria – ja valmiina olohuoneissa katsomassa tv:tä tai keittiöissä lukemassa paperilehteä. Nyt yleisöt ovat pirstaloituneet lukemattomiin eri paikkoihin ja kilpailu ajankäytöstä on kovaa, joten vanha massajakelun logiikka ei enää toimi. Kun henkilökohtaisuus on digimedian oletusarvo, kysymys kuuluu, mikä on nimenomaan journalistisen tekemisen suhde personointiin. Ja mitä tarkoittaa vastuullinen personointi? Käymme läpi myös personointiesimerkkejä ulkomailta: Schibsted ja Particle.

Jos jokin otsikko on kenen tahansa mielestä klikkiotsikko, onko se silloin oikeasti klikkiotsikko, eli otsikolle ei ole katetta? Vai voiko olla, että klikkiotsikko-termistä on tullut kiertoilmaus jollekin muulle tyytymättömyydelle – ja otsikointi ei olekaan niin huonoa kuin puhutaan, vaan siitä on tullut sijaiskärsijä? Kuva: Samuli Harjunpää/ Tehtaankatu Oy.

Tekoälyn talousvaikutuksista on esitetty optimistisia arvioita, jotka eivät näytä ainakaan lyhyellä aikavälillä toteutuvan. Samaan aikaan mediataloissa tekoälykokeilut liittyvät pitkälti ideointi- ja sisällöntuotantovaiheeseen, harvemmin julkaisuun tai kulutukseen. Kuka siis tekee tekoälyllä rahaa juuri nyt?

Algoritmien ja tekoälyn kehitys on nostanut soittolistat – tai soittolistaistumisen – kuumaksi kehityskohteeksi sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Esimerkeistä käyvät vaikkapa Spotifyn tekoälykuratoimat daylistit, Disney+:n uusi soittolistaominaisuus, Google Discovery uutisfiidi tai Tiktokin tuunattavat fiidit. Uutismediassakin voi nähdä merkkejä soittolistaistumisesta, mutta hieman eri tavalla.

Google, Reddit, tekoälykäyttöliittymät…esimerkkejä löytyy jo. Ovatko linkit uutismedioihin katoava luonnonvara? Jos tämä on yksi kehityskulku, miten perinteinen media voi tällaisessa ympäristössä pärjätä? Käyttökokemuksella? Sisältöjä muuttamalla? Peleillä?