Tiedeykkönen

Nuorten mielenterveyskriisi alkoi näkyä tilastoissa noin 15 vuotta sitten, mutta kukaan ei tiedä miksi. Yksi selitys on vahvoilla. Silloin nuoret saivat käteensä älypuhelimen. Alkoi historiallisen suuri ihmiskoe, jonka vaikutukset paljastuvat nyt. Onko älypuhelimia syyttäminen nuorten ongelmista, vai ovatko jyrkät vaatimukset kännykkäkielloista ja somen ikärajoista vain moraalipaniikkia? Mihin nykysomen äärimmäinen koukuttavuus perustuu ja miksi Piilaakson teknologiaväki pyrkii rajoittamaan omien lastensa ruutuaikaa muita hanakammin? Ihmislapset ovat aina oppineet leikkimällä. Ilman sitä sosiaaliset, älylliset ja emotionaaliset kyvyt jäävät heikoiksi. Ovatko älylaitteet nyt tehneet leikistä lopun ja mitä siitä oikein seuraa? Asiantuntijoina nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Signe Siklander. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Kari Ketonen törmäsi kuin seinään heti näyttelijän uran alkuvaiheessa. Hän oli nopea ja tehokas, mutta nämä luonteenpiirteet haittasivat kuvaustilanteissa. Tästä syystä hänen elimistönsä kävi koko ajan ylikierroksilla. Kari Ketonen haki apua psykoterapiasta ja opetteli tuntemaan hermostonsa reaktioita. Pian hän oivalsi, ettei olekaan oman elimistönsä päällikkö ja lähti opiskelemaan psykoterapiaa itsekin. Millaista on, kun ei ehdi itse mukaan? Kuinka voi opetella elämään oman hermostonsa armoilla? Asiantuntijoina näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja, ylemmän erityistason psykoterapeutti Kari Ketonen ja käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Susi vai koirasusi, sen kertoo ulostenäyte. Luonnonvaraisten eläinten näytteet paljastavat alueen lajiston lisäksi muun muassa yksilöiden sukupuolen, sukulaisuudet ja sairaudet. Luonnonvarakeskuksen ulostenäytekeräyksillä on selvitetty mm. ketun ja ilveksen ruokavaliota sekä susilaumojen koostumusta eli onko laumassa koirasusia. Koirasusi on haitallinen vieraslaji, joka heikentaa susikannan geneettistä monimuotoisuutta ja elinvoimaa. Koirasusi on myös vaaraksi kotieläimille, sillä se ei karta ihmistä, kuten susi, toteavat tutkijat Katja Holmala ja Mia Valtonen Luonnonvarakeskuksesta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Muistatko vuonna 2019 julkistetun ensimmäisen kuvan mustasta aukosta? Kansainvälinen tutkijaryhmä onnistui kuvaamaan M87-galaksin keskellä olevan jättimäisen mustan aukon – tai oikeastaan kuvassa oli sen varjo.Kuva ei kuitenkaan ole tavallinen kuva, vaan se on tehty millimetrialueella toimivien radioteleskooppien signaaleita yhdistelemällä ja käsittelemällä. Suomen suurin radioteleskooppi on Metsähovin radio-observatorio. Siellä on yksi 14 metriä halkaisijaltaan oleva lautasantenni suuren kuvun sisällä ja useita pienempiä antenneja. Aalto-yliopistoon kuuluva radio-observatorio on mukana kansainvälisissä interferometrihankkeissa ja suomalaistutkijat ovat kehittäneet tätä mullistavaa tekniikkaa osaltaan eteenpäin. Haastateltavana Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammi ja radiointerverometriaan erikoistunut tähtitieteilijä Tuomas Savolainen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Huhtikuussa 2010 hollantilainen lasten sairaanhoitaja, sarjamurhaajana tuomittu Lucia de Berk vapautettiin vankilasta. Hänet todettiin syyttömäksi kuuden ja puolen vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen. Tapaus on yksi esimerkki niin sanotusta syyttäjän virhepäätelmästä eli tilanteesta, jossa tilastotiedettä on käytetty väärin oikeudenkäynnissä. Tilastotieteessä pitää olla tarkkana, että aineisto on edustava, katsoo oikeita todennäköisyyksiä ja tekee johtopäätökset oikein. Ohjelmassa käydään läpi esimerkkien avulla tilastotieteen paradokseja ja virhepäätelmiä, kuten Simpsonin paradoksia, tarkkuusharhaa, pelurin virhepäätelmää ja Steinin paradoksia. Mikä tilastotieteen pohjalta tehtävissä johtopäätöksissä voi helposti mennä pieleen? Haastateltavina ovat tilastotieteen professorit Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta ja Juha Karvanen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Euroopan hedelmä- ja vihanneskori, Espanja, on jo vuosia käyttänyt pohjavettä vesipitoisten vientikasvisten viljelyyn, koska jokivedet eivät enää riitä. Pitkäaikainen kuivuus ja ilmaston lämpeneminen käristävät Espanjaa ja kuivuus uhkaa jo ruuan tuotantoa. Helle ja haihtuminen lisäävät entisestään kasteluveden tarvetta viljelmillä, mutta vesivarat on jo pumpattu vähiin. Veden käyttöä on pakko alkaa rajoittaa, sillä nykytahdilla Espanjan vesivarat eivät ehdi uusiutua. Laittomat pohjaveden pumppaamot pahentavat tilannetta entisestään. Espanjan tilanne on vain alkusoittoa kehitykselle, joka uhkaa muitakin maita. Mitä tehdä, kun maailmanlaajuinen makean veden kiertojärjestelmä on nyrjäytetty raiteiltaan? Haastateltavana: professori Matti Kummu Aalto yliopistosta ja apulaisprofessori Miina Porkka Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Leena Mattila.

Lomalla moni juo alkoholia huolettomammin kuin yleensä. Elimistölle juominen on kuitenkin kovaa työtä, ja siitä voikin koitua vakavia sydänoireita jopa terveille ihmisille. Lääkärit tuntevatkin niin sanotun lomasydän syndrooman, jota vaatii hoitoa, kun arki koittaa. Miten alkoholi vaikuttaa aivoihin ja sydämeen, entä muuhun elimistöön? Alkoholista on keksitty monenlaisia terveysväittämiä. Aikanaan ajateltiin, että konjakki ehkäisee keskenmenoja ja sitä suositeltiin lääkkeeksi raskaana oleville. Jotkut lauseet ovat jääneet elämään yleisinä totuuksina. Pitääkö todella paikkansa, että viina ohentaa veren rasvat? Elävätkö kohtuullisesti alkoholia nauttivat pidempään kuin täysin raittiit? Onko punaviini oikeasti terveellistä? Haastateltavina neurologian professori Juho Joutsa ja emeritusprofessori Jaakko Salomaa. Toimittajana Minna Korhonen.

Säiden ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Esimerkiksi keväät ovat kuivia, mikä haastaa viljan kasvua. Apua haetaan ikivanhoista maatiaisviljoista, jotka katosivat olemattomiin 1900-luvulla jalostettujen viljojen myötä. Maatiaisviljat ovat vaatimattomampia sadoiltaan, mutta niillä on kuitenkin monia etuja. Ne parantavat maaperää pitkillä juurillaan, tuovat kohtuullista satoa ilman lannoitteita ja niissä on enemmän valkuaista ja hivenaineita kuin tehotuotannossa. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen Monimuotoisuutta peltoon -hankkeessa pyritään laajentamaan viljelykasvien geneettistä monimuotoisuutta. Lehtori Annika Michelson johdattaa toimittaja Teija Peltoniemen projektin tiloihin Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla.

Nykyinen elämänmeno aiheuttaa monelle sydänoireita, myös yhä useammalle nuorille. Kiire, stressi ja vahvat tunteet saavat sydämen rytmin sekaisin. Pahimmassa tapauksessa sydän särkyy, joka aiheuttaa fyysisiä oireita. Mistä tietää milloin tilanne on vaarallinen? Sydäntä uhkaa myös vähäinen liikkuminen. Kuinka lasten ja nuorten kehittyvä sydän reagoi paikallaanoloon? Minkälainen liikunta vahvistaa sydäntä? Haastateltavina: kardiologi Jussi Naukkarinen Helsingin yliopistollisen sairaalan sydäntutkimuskeskuksesta ja liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana: Minna Korhonen.

Mitä ajattelet ja havaitset juuri nyt? Ehkä luet tätä tekstiä. Mutta miten siitä syntyy aivoissasi mielikuva — miten se tulee tietoisuuteesi? Mikä on tietoisuuden olemus aivotutkimuksen ja filosofian näkökulmasta? Sijaitseeko tietoisuutemme aivoissa ja missä siellä? Mitä tapahtuu, jos tulemme tiedottomiksi, esimerkiksi vaivumme uneen tai koomaan? Tietoisuutta voidaan tutkia eri tilanteissa aivojen toimintaa mittaamalla. Mutta vaikka saisimme selville, millaista aktivaatiota aivoissasi tapahtuu esimerkiksi tätä radio-ohjelmaa kuunnellessasi, siitä on vielä pitkä matka tietoisuuden muodostumisen ymmärtämiseen. Miksi koet kuulemasi ja näkemäsi juuri tietyllä, sinulle ominaisella tavalla, mikä saa aikaan ajatuksesi ja tuntemuksesi? Miten tietoisuus ylipäätään voidaan määritellä: onko hyttynen tietoinen, entä tekoäly? Haastateltavina ovat aivotutkija, apulaisprofessori Henry Railo Turun ylipistosta ja filosofian dosentti ja yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Ihmisen vahva vaikutus näkyy luonnossa. Kuusi yhdeksästä planeetta Maan kantokyvyn rajasta on ylittynyt ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuudessa, makean veden käytössä, maankäytössä, välttämättömien ravinteiden typen ja fosforin kierrossa sekä kemiallisessa saastumisessa. Näiden tekijöiden turvaraja on ylitetty, mikä koskee varsinkin ihmisen toimintaa. Maa on vaarassa suistua keikahduspisteeseen, jossa luonto ja ihmisen välitön ympäristö muuttuvat ratkaisevasti. Maapallon toiminta on monimutkainen biofysikaalinen järjestelmä, jossa kantokykyyn liittyvät seikat ovat laajasti kytkeytyneet toisiinsa. Ne voivat kiihdyttää toisiaan, joten lumipallon tavoin etenevä dramaattinen muutos heikentäisi ihmisen elinympäristöä emmekä enää pystyisi nojaamaan luonnon palveluihin. Luonto kyllä selviää, mutta todennäköisesti ihmisen elämän laatu heikkenee. Miten ongelma ratkaistaan? Pitäisikö tuotteiden ympäristökustannukset ja -haitat kytkeä niiden hintoihin? Haastateltavana yliopistotutkija Maija Heikkilä Helsingin

Uni ei ole vain lepoaikaa, vaan aivot käsittelevät nukkumisen aikana sekä tietoa että tunteita. Häpeällinen kokemus tai ahdistava tunne saattaa hälventyä unen aikana, mutta joskus se myös voimistuu. Jos käsiteltävä kokemus on liian raju, unettomuudesta voi olla jopa hyötyä. Miten elämän kokemukset siirtyvät uneen, ja miten tunteita käsitellään nukkuessa? Asiantuntijoina kokeellisen unitutkimuksen professori Anu-Katriina Pesonen ja käsikirjoittaja, standup-koomikko Jukka Lindström. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Auringossa alkoi tapahtua 7.5.2024. Rajut purkaukset viittasivat siihen, että tulossa olisi suurin avaruusmyrsky pitkiin aikoihin – kenties jopa suurempi kuin koskaan nykyaikaisen teknisen yhteiskunnan aikana. Mitä tässä eräässä vuosisadan suurimmassa myrskyssä tapahtui? Miten se osattiin ennustaa? Nyt tiedämme, että myrsky oli erinomaisen näyttävä, mutta ei kovin vaarallinen. Aurinko on kuitenkin nyt hyvin aktiivinen, ja uuden, voimakkaan avaruusmyrskyn mahdollisuus on suuri. Minkä mittaluokan aurinkopurkaukset lamauttaisivat toimintaamme maapallolla? Haastateltavina ovat Euroopan avaruusjärjestön avaruussäätoimiston johtaja Juha-Pekka Luntama ja Turun yliopiston avaruusfysiikan professori Rami Vainio. Toimittajana Jari Mäkinen.

Migreeni kaataa nuoria petiin ja estää pahimmillaan kouluun menon. Miksi näin tapahtuu yhä useammalle? Mikä on päänsäryn mekanismi? Miten aivoja ja kivunsäätöjärjestelmää voi kouluttaa sietämään kipua? Historian aikana on ollut monenlaisia keinoja kivun hoitamiseen, jopa sellaisia, jotka veivät hengen. Onneksi on keksitty lääkkeet, joista viimeisimmät nappaavat kipua aiheuttavat molekyylit lennosta kiinni. Lisäksi tarvitaan ei-lääkinnällisiä keinoja. Millaista apua päänsärkyyn tuovat psykologiset ja fysiatriset hoitomenetelmät? Haasteltavina neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä sekä Lasten ja nuoren kipukeskuksen psykologi Reetta Sipilä ja fysiatrian erikoislääkäri Minna Stähl. Toimittajana on Minna Korhonen.

Henkirikosten määrä on laskenut Suomessa – silti noin sata ihmistä surmataan, murhataan tai tapetaan vuosittain. Oikeuspsykiatrin mukaan yleissääntö on, että terve ihminen ei tapa. Moni henkirikos tapahtuukin poikkeavassa mielentilassa. Mutta milloin ihminen on juridisesti syyntakeeton? Mielentilatutkimuksessa arvioidaan, ymmärtääkö ihminen tekonsa lainmukaisuuden, onko hän tietoinen tekemisistään ja pystyykö hän säätelemään käyttäytymistään. Arviointi ei ole aina helppoa, mutta miten se tehdään mielentilatutkimuksessa? Asiantuntijoina Vantaan vankilan Psykiatrisen vankisairaalasn osastonylilääkäri Mika Rautanen ja oikeuspsykologi Jenni Kaunomäki sekä oikeuspsykiatrian tehtäväalueen ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläinen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Musiikki, jota kuunnellaan kuulokkeissa liian kovaa ja pitkään uhkaa heikentää joka toisen nuoren kuuloa, todetaan kansainvälisessä tutkimuksessa. Kuulon heikkenemisellä on yllättäviä vaikutuksia muun muassa keskittymiskykyyn ja muistiin. Miten ihmisen kuuloaisti toimii ja kuinka sitä tutkitaan? Mikä yhteys kuulolla on aivoterveyteen? Kuuloaistimme ei vaurioituessaan palaudu takaisin. Tämä ei tule mieleen, kun nauttii nappikuulokkeista voimamusaa täysillä tai käy livekeikalla. Millaisia desibelejä korvamme kestää? Entä kuinka tinnitus syntyy? Haastateltavat: dosentti, ylilääkäri Antti Aarnisalo Helsingin yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien osastolta ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, aivotutkija Satu Lamminmäki Toimittaja: Minna Korhonen

Muisti ei aina toimi aina niin kuin toivoisimme. Mieleen painuu julkkisjuorut, mutta emme muista mistä säätää eduskunta ja mistä päättää hallitus. Uutta oppiessa yritämme kovasti painaa mieleen asioita, mutta lopulta mieleen painettavat asiat karsitaan unen aikana. Mistä muisti rakentuu ja miten muistikuvat muuttuvat yö yöltä? Oppimisen neurobiologian tutkiminen on kuuma tieteenala. Nyt tiedetään jo hermosolujen tasolla, miksi toistot ovat tärkeitä ja miten nukkuminen edistää tiedon siirtymistä pitkäaikaismuistiin. Haastateltavana apulaisprofessori Juha Saarikangas ja dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Tuleeko meistä kädettömiä? Tämäkin voi tulla mieleen, kun älylaitteiden näpyttely vie aikaa käsillä tekemiseltä. Mitä aivoissa tapahtuu, kun tartut kynään, puikkohin tai pilkot vihanneksia? Käsillä on aivoissa iso edustus. Nykyaika on vähentänyt niiden monipuolista käyttöä. Miten se vaikuttaa aivoihin ja muistiin? Mikä yhteys älylaitteilla on oppilaiden huonontuneisiin oppimistuloksiin? Voiko käsillä tekeminen on olla lääke uupuneelle mielelle? Asiantuntijoina neurologi Kiti Müller ja psykologi Liisa Uusitalo-Arola, toimittajana Minna Korhonen.

Sähkötupakointi eli vapetus on yleistynyt joko tupakan korvikkeena tai muuten vaan. Vapetusta luullaan vaarattomaksi, mutta keuhkoihin iskee tulehdus, kun sinne vetää elintarvikearomeja tai muuta moskaa. Koululaisilta takavarikoiduista vape-nesteistä löytyi tutkimuksissa lyijyä, kuparia, hyönteis- ja rikkaruohomyrkyjä ynnä muuta, ja muka-nikotiinittomissa nesteissä oli nikotiinia. Tupakkateollisuus tähtää nuoriin sillä harva aloittaa tupakoinnin yli 20-vuotiaana. Nuorille räätälöidään nikotiinituotteita, koska nikotiiniriippuvuus kehittyy heille nopeasti, ja sehän on nikotiiniteollisuuden tarkoitus. Uusia käyttäjiä tarvitaan, kun tupakan menekki laskee. Joku käyttää sähkösavukkeessa elintarvikearomeja, joita kuvittelee vaararattomiksi. Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Eeva Ollila muistuttaa, että perunajauhokin on syötävää, mutta ei tee hyvää keuhkoissa. Sosiaalipsykologi Hanna Ollila THL:stä uskoo faktatiedon vaikuttavan vapettajiin. Nyt sähkötupakka toimiin pikemminkin sisäänheittoleluna nikotiiniriip

Elämäntapamme saavat hampaamme kulumaan entistä nopeammin. Isompina syntipukkeina ovat stressi, vatsavaivat ja jatkuva napostelu. Huono hammashygienia voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa sydänsairauksia. Miten hampaita olisi hoidettava? Mitä hammastahnat sisältävät? Mikä yhteys kestävyys-tai lihaskuntoilulla voi olla suunterveyteen? Stressi aiheuttaa yöllistä narskuttelua ja vatsavaivat saavat mahan happaman sisällön nousemaan suuhun. Näistä voi syntyä hampailla tuhoava syöksykierre. Purukalustoamme uhkaa myös salakavala parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudosten tulehdus, joka voi saada hampaat irtoamaan. Mikä merkitys varhaislapsuuden olosuhteilla on hammasterveyteen? Haastateltat: kliinisen hammashoidon dosentti, erikoishammaslääkäri Antti Kämppi Helsingin yliopistolta sekä dosentti, erikoishammaslääkäri Merja Laine Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta Toimittaja: Minna Korhonen