Taiteilijaelämää

Millaista kotiseuturakkautta Juice Leskiksen elämäkerran ja palkitun Pihkatappi romaaninen kirjoittanut Antti Heikkinen kokee? Entä mistä oppi kovan työn tekemiseen on tullu? Kirjailija, näyttelijä, toimittaja ja stand up -koomikko Antti Heikkinen on Suvi Puukankaan haastateltavana.

“Ai onko Italia mun uusi kotimaa? Nyt on vaikeita filosofisia kysymyksiä”, kenkäsuunnittelija Aki Choklat nauraa. Choklat sanoo kotinsa olevan milloin Lontoossa, Firenzessä tai Jyväskylässä. Marokkolaisten merimiesten sukulainen syntyi Keski-Suomessa, mutta muutti jo 21-vuotiaana Amerikkaan. Haave James Deanina olosta ei ehkä toteutunut, mutta opiskelu Utahin yliopistossa ja työskentely American Expressillä kylläkin. Mutta miksi hyvin pärjäävä bisnesmies myi vaatteita kadulla? Miten liikemiehestä tuli kenkäsuunnittelija? Entä mitä mieltä maailmalla tunnettu taiteilija on tämän päivän kenkämuodista eli tennareista? Kenkäsuunnittelija Aki Choklat on Suvi Puukankaan haastateltavana.

Syksyn ankeutta ja pimeyttä yritetään tappaa monin keinoin. Televisiosta alkaa viihdeohjelmat, jotka kohauttavat uusilla jaksoilla, formaatilla tai henkilöillä. Kirjamessut, isäinpäivä ja joulu vaikuttavat taas kirjailijoiden deadlineihin niin, että hekin tähtäävät syksyn julkaisuajankohtaan. Räävitöntä tv-viihdettä rahvaalle ja sivistyneille korkeakulttuuria kirjan muodossa. Vai miten se menee? Miten siis suhtautua mieheen, joka yhtäaikaa kikkelöi Putouksessa ja esittelee vastajulkaistua esikoisromaaniaan? Näyttelijä Antti Holma kertoo, että monelle se on vaikeaa. Mutta kukas se Antti Holma sitten taas olikaan? Siitä otti selvää Suvi Puukangas.

Kolttasaamelaisuus on ollut Katja Gauriloffille mysteeri, jota hän on käsitellyt melkein kaikissa elokuvissaan. Puoliksi itsekin kolttasaamelainen Gauriloff tunnetaan tosin parhaiten dokumentistaan ”Säilöttyjä unelmia”, josta tuli kansainvälinen menestys. Nyt Katja Gauriloffilla on työn alla elokuva ”Kuun metsän Kaisa”, joka kertoo Gauriloffin kolttasaamelaisesta, tietäjänäkin tunnetusta isomummosta. Toimittajana on Salme Unkuri.

Taiteilijaelämää-sarjassa vieraana on Pohjanmaalta kotoisin oleva 30-vuotias laulajatar, joka tuli suuren yleisön tietoisuuteen saavutettuaan kolmannen sijan Lappeenrannan laulukilpailuissa vuonna 1999. Sen jälkeen hän on menestynyt muun muassa vuoden 2001 Merikanto-laulukilpailuissa, jossa hän sai toisen palkinnon. Mutta miten maailmallakin kiertänyt sopraano löysi oopperaan? Entä laulaako oopperalaulaja ikinä poppia autoa ajaessa? Sopraano Mari Palo on Suvi Puukankaan haastateltavana.

Menestys ei aina tarvitse taaksee monta työntäyteistä vuotta vaan joskus riittää lahjakkuus ja oikea ajoitus. Niin kävi kotkalaiselle Milla Rumille eli Milla-Mari Pylkkäselle, joka esitti lahtelaisessa näytelmässä omia biisejään ja ne kuuli hänen ystävänsi isä, joka sattui olemaan Johanna kustannuksen taiteellinen johtaja Riku Mattila. Sen jälkeen mm. Luulaulu, Ilot, halut ja valheet ja Hei ihminen päätyivät levykansien väliin. Mutta mitä 2000-luvun taiteilija ajattelee viihteestä? Entä syökö hymyily kameralle uskottavuutta taiteilijana? Kuuluuko rähjäisyys ja punaviini edelleen taiteilijaimagoon? Mm. näihin Milla Rumi vastasi Suvi Puukankaan haastattelussa.

Menestys ei aina tarvitse taaksee monta työntäyteistä vuotta vaan joskus riittää lahjakkuus ja oikea ajoitus. Niin kävi kotkalaiselle Milla Rumille eli Milla-Mari Pylkkäselle, joka esitti lahtelaisessa näytelmässä omia biisejään ja ne kuuli hänen ystävänsi isä, joka sattui olemaan Johanna kustannuksen taiteellinen johtaja Riku Mattila. Sen jälkeen mm. Luulaulu, Ilot, halut ja valheet ja Hei ihminen päätyivät levykansien väliin. Suvi Puukangas tapasi nuoren taiteilijan Helsingin Kalliossa.

Taiteilijapariskunta Johan Olin ja Aamu Song kiertävät maailmaa ja jalostavat eri kulttuurien perinteisestä muotoilusta nykydesignea. Kun pariskunta ihastuu johonkin, he koputtavat tekijöiden ovelle ja selvittävät yhteistyön mahdollisuudet. Suunnittelijakaksikon käsistä syntyy mm. vaatteita, kenkiä, sisustuksia ja tiloja. Salme Unkuri vieraili suomalais-korealaisen pariskunnan työhuoneella.

Punamusta poliittisuus leimaa Pilvari Pirtolan taidetta, jonka skaala on laaja. Perinteisen kuvataiteen ja grafiikan lisäksi Pirtola tekee installaatioita ja performansseja sekä käyttää liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Salme Unkuri vieraili Pilvari Pirtolan työhuoneella.

Voisi kuvitella, että vähintään diivan alkeet olisivat iskostuneet näyttelijän käyttäytymiseen, jos hän vuoden sisään on tehnyt kolmea tv-sarjaa ja yhtä elokuvaa. Mutta mitään siihen suuntaavaa ei Minttu Mustakalliossa ole nähtävissä. Sen sijaan kahden lapsen äidistä, Jussilla ja Venlalla palkitusta näyttelijättärestä kuultaa vahva joukkuepelaaja, jonka mielestä tiimillä on merkitystä. Minttu Mustakallio valmistui Teatterikorkeakoulusta 2000-luvun alussa. Hän kertoo, että niin elokuvien- kuin teatterin tekeminen on muuttunut taloudellisen alamäen mukana. Nyt Mustakallio unelmoi ulkomaanprojekteista. "Olisi mahtavaa, jos pääsisin edes Ruotsiin", Mustakallio nauraa. Taiteilijaelämää -sarjassa Suvi Puukangas tapasi nauravaisen pörröpään Helsingin keskustassa.

Teatterikorkoeakoulu on monelle unelma, johon yritetään monta kertaa. Muun muassa viihdeohjelma Putouksesta suurelle yleisölle tutuksi tullut Armi Toivanen haki viidesti ennen kuin tärppäsi. Tänä vuonna ammattinäyttelijäksi pyrki 1 138, joista 12 aloittaa koulunsa tänä syksynä. Ja vaikka kouluun olisikin päässyt, niin siltikään moni ei kahmaise itselleen suomalaista elokuva-alan palkintoa, Jussia, ainakaan uransa alkuvaiheessa. Siksi näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija Tiina Lymin tarina onkin erilainen. Ensimmäisellä yrittämällä näyttelijäopiskelijaksi ja ensimmäisellä elokuvaroolilla Jussi patsaan omistajaksi. Miltä se tuntui nuoren naisen elämässä? Entä millaista oli siirtyä ohjattavasta ohjaajaksi? Suvi Puukangas tapasi Tiina Lymin Ryhmäteatterin kahvihuoneessa juuri ennen Supernaiivi näytelmän harjoituksia.

Kun aurinko porottaa täydeltä taivaalta ja hellettä piisaa, myös vaatemäärää vähentyy minimiin. Tuo aika on vaatesuunnittelijalle yleensä lomaa, vaikka kesä tarkoittaakin jo katseen kääntämistä vuoden päähän syksyyn. Tiger of Swedenille, H&M:lle ja tätä nykyä Seppälälle vaatteita suunnitteleva Anna Huoviala on tottunut jo muotialan työsykliin, joka vaatii elämistä tulevaisuudessa. Hän myöntääkin, että omia vaateostoksia tehdessä kädet syyhyävät jo tuleviin trendeihin. Mutta miltä tuntuu suunnittella vaatteita ketjuille, jossa trendit menevät ja tulevat? Eikö Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut suunnittelija haluaisi tehdä jotain kestävämpää, muistettavaa? Suvi Puukangas tapasi virvelöinnistä innostuneen vaatesuunnittelija Anna Huovialan.

"Tunnistan ja arvostan taiteessa sellaista jotain selittämätöntä ihan suunnattomasti. Ja sitä, että 1+1 onkin kolme", kuvailee näyttelijä, käsikirjoittaja ja kirjailija Matti Laine. Hän on omien sanojensa mukaan onnellinen mies. Laineen kuudes rikosromaani, "Merkitty mies", on juuri julkaistu ja onnistunut kesäloma takana. Toimittaja Salla Vuolteenaho. Kuva: Paasilinna.

Taiteilijaelämässä Mustat Lesket -sarjasta tuttu Ville Tiihonen kertoo teatterista, improvisaatiosta ja taiteilijaelämästään

Näyttelijä, stand up-koomikko sanoo, että koomikot eivät kilpaile keskenään illan hauskimman tittelistä. Kun toisella on hyvä ilta, itselläkin menee yleensä paremmin. Sutela ei halua kategorisoida huumoria tai yleisöä tai huumoria sukupuolen mukaan. "Tosin naiset nauravat ylipäätään helpommin. Varsinkin miehet puhuvat siitä," myöntää Sutela. Heli Sutela pääsi aikoinaan ensi yrittämällä teatterikorkeakouluun. Aika on karsinut tiettyä mustavalkoisuutta, vaikka Heli myöntääkin, että hänessä on edelleen sitä samaa Heliä, joka saapui Helsinkiin Lappeerannasta suoraan lukiosta. Sutela ei nuorena ollut kiinnostunut esimerkiksi komiikasta lainkaan. Nykyään komiikka on juuri se tyylilaji, josta suuri yleisö Helin tuntee. Yhdessä Minna Koskelan kanssa käsikirjoitettu ja näytelty Kumman kaa- televisiosarja on ties kuinka monennella uusintakierroksellaan ja tässä viikonvaihteessa Sutelalla edessä ovat Pohjoismaiden suurimmat stand up- festivaalit "Tomaatteja, tomaatteja", Hämeenlinnassa (21.5.-24.5.). Kati Turtola

"Mä nautin siitä, että joessa on karaktääriä. Suomalainen pikku järvi saattaa vaikuttaa mulle liian lituskalta ja vaatimattomalta haasteelta. Mä luulen, että mä olen edellisessä elämässä ollut kala. Tykkään uimisesta ja vedessä elämisestä." Näin pohtii Ranskassa asuva kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen, joka käy joka päivä kolmesti uimasssa kotijoessaan Dordognessa. Joki on tärkeässä asemasa myös Väisäsen parhaillaan esillä olevassa näyttelyssä helsinkiläisessä Galerie Forsblomissa. Näyttelyssä Dialogues valokuvat ja maalaukset käyvät keskenään vuoropuhelua. Hannu Väisänen on saanut sekä Taiteen valtionpalkinnon että kirjallisuuden Finlandiapalkinnon, joka hänelle annettin romaanista Toiset kengät. Teos kuuluu Väisäsen omaelämäkerralliseen trilogiaan, jossa hän kertoo mm. lapsuudestaan kasarmilla. Suuri yleisö tuntee Väisäsen myös hänen Kalevala-kuvituksestaan. Kati Turtola haastattelee. Kuva/Jouni Harala/Otava.

Jazzrumpali, muusikko, musiikin tohtori Markus Ketolaa kiinnostaa liike. Mikä saa aikaan sen, että soitto kulkee ja muusikolle tulee flow? "Rumpujen soittamisen on tunnuttava kropassa", toteaa muusikko Markus Ketola. "Silloin keikka on onnistunut, kun pystyy olemaan läsnä koko kehollaan," hän kiteyttää. Ketola on palkittu jazzrumpali sekä Suomessa että ulkomailla. Päätyökseen hän toimii UMO:n taiteellisena tuottajana ja rumpalina, mutta kiertää maailmaa myös pienempien kokoonpanojen kanssa, säveltää ja tuottaa musiikkia sekä opettaa Sibeliusakatemiassa. Kati Turtola tapasi tämän viikon Taiteilijaelämää-sarjan vieraan. Kuva: AJ/ Antti Savolainen

"Elokuva on niin voimakkaasti ryhmätyötä ja se syntyy oikeastaan kaksi kertaa: ensin, kun se tehdään ja sitten, kun katsoja katsoo sen." Näin perustelee ohjaaja, käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa sitä, ettei suostu omimaan tekemiään elokuvia vain itselleen. Johanna Vuoksenmaan ohjaama ja käsikirjoittama elokuva 21 tapaa pilata avioliitto oli viime vuoden (2013) katsotuin kotimainen elokuva. Parhaillaan Vuoksenmaan ohjaamaa Klikkaa mua- televiossarjaa voi seurata MTV 3:lla. Johanna Vuoksenmaa esittelee Taitelijaelämää-sarjassa mm. optimistisuuden ja pessimistisyyden matemaattisen kaavan! Kati Turtola kävi lounaalla ohjaajan kanssa. Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle

Helsinkiläinen Leena Aro on kuvannut kansainvälisiä muotiviikkoja yli kolme vuosikymmentä. Pariisin, Milanon, Lontoon ja New Yorkin näytökset ovat hänelle tuttuja. Lukijat ovat saaneet nauttia Aron kuvista esimerkiksi Glorian, Me Naisten ja Aamulehden sivuilla. Catwalkin laidalle riittää tunkua, ja päivät venyvät pitkiksi. Muotinäytösten maailmassa on kuitenkin oma, sähköinen tunnelmansa. Mikko Jylhä tapasi Aron huhtikuun alussa 2014.

"Paussin jälkeen on pakko soittaa paljon, että sormenpäihin kasvaa taas känsät, että pystyy soittamaan ilman tuskaa," sanoo viulisti, säveltäjä ja Oulun musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Jaakko Kuusisto. Viulisti on sidottu soittimeensa aina. Pitkiä soittopausseja ei voi pitää. Soittajan on pidettävä yllä paitsi sormenpäiden kovettumia myös selän, hartoiden ja käsivarsien lihaskuntoa sekä vasemman käden hienomotoriikkaa, että soittaminen onnistuu. Jaakko Kuusisto vertaa työtään huippu-urheiluun. "Jos viulu keksittäisiin nyt, työsuojelu kieltäisi sen." Pitkään Sinfonia Lahden konserttimestarina työskennellyt Kuusisto soittaa, säveltää ja johtaa nyt vapaana taiteilijana. Takana on juuri päättynyt konserttisarja Kaksi astetta, jonka hän teki yhdessä veljensä Pekan ja lauluyhtye Rajattoman kanssa. Oliko säveltäjä Ilkka Kuusiston pojalla muita uravaihtoehtoja? Entä minkälainen johtaja Jaakko Kuusisto on? Keskustelu alkaa siitä, miten Jaakko Kuusisto oikein säveltää? Kati Turtola tapasi Jaakko Kuusiston ju