Taiteilijaelämää

"Lentokentillä toimin jo aika rip, rap," tunnustaa näyttelijä Jenni Banerjee. Kun Jenni viime syksynä muutti Englantiin, hän ei osannut arvata, että keväällä matkustaisi lähes joka viikko töihin Suomeen. Tarjous näytellä tv-sarja Salatuissa elämissä tuli yllätyksenä. Nyt Jenni asuu Englannissa kahdessa kaupungissa ja käy kuvauksissa Suomessa. Lentokenttäodottelemisesta on tullut arkea. Itseään melko ujoksi ihmiseksi kuvaileva Jenni mietti Tampereen iltaisutaidon lukion jälkeen vakavasti lakimiehen uraa, mutta näytteleminen vei voiton. "Ehkä tämä kuitenkin on ollut se ainoa oikea vaihtoehto," tunnustaa Jenni nyt. Käänteentekeväksi hetkeksi urallaan hän mainitse kuvataiteen maisterin opinnot New Yorkin Actors Studio Drama Schoolissa. Näyttelijä Jenni Banerjee on ollut mukana mm. elokuvissa, Black out, Kohtaamisia, Pahat pojat sekä Hymypoika. Kati Turtola haastattelee. Kuva/Lucy Newman-Williams

Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen on suurelle yleisölle tullut tutuksi suurista tilataideteoksistaan, joissa materiaalina useimmiten ovat vanhat pikkutakit ja miesten paidat. Moni muistaa vuonna 2000 Helsingin Tuomiokirkon portaille rakennetun Tien. Vanhat vaatteet viehättävät Kaikkosta, koska niihin on aina tarttunut mukaan jotakin vaatteen omistajasta ja hänen hengestään. Kaikkosen töitä on nähtävillä 6.4. saakka helsinkiläisessä Galleria Forsblomissa, jossa Kati Turtola tapasi taiteilijan. Taiteilijaelämää-sarjassa käyskentelemme näyttelyssä ja kuulemme Kaarina Kaikkosen ajatuksia. Kuva: Jussi Tiainen

"Mä joudun enemmänkin pohtia mun yksityisyytta ja sitä, miten tätä elämää olisi mukava elää. Mä en koskaan ole ajatellut itseäni taiteilijana," pohtii Lauri Tähkä. "Kun mä en ole boheemi ihminen. Mitä enemmän olen elänyt sitä ns. taiteilijaelämää, sitä kurinalaisemmaksi mun oma elämäni on tullut." "Ei yleisö halua nähdä leipääntynyttä, väsynyttä intohimotonta taiteilijaa lavalla, kyllä siinä pitää silmät palaa ja loistaa. Jos rutinoituu liiaksi, niin se kelottaa monen taiteilijan," toteaa Tähkä. Taiteilijaelämää-sarjassa Lauri Tähkä miettii laulajan yksinäisyyttä ja elintilaa, lapsuuden maisemia ja tunnelmia sekä naurun tarvetta elämässä. Kati Turtola toimittaa

"Ne tilanteeet, missä se koru on mukana, voi olla hyvin merkityksellisiä ihmisille. Silloin, kun sä menet naimisiin, saat lapsen, kun sä täytät vuosia, sä olet saavuttanut jotain tärkeää, saat lahjan tai ostat itselle. Silloin ne on enemmän kuin koruja, tai enemmän kuin ne meteriaalit, mistä ne on tehty," miettii korusuunnittelija Kirsti Doukas työnsä vaikutusta. Taiteilijaelämää-sarjassa on vieraana tällä viikolla Kirsti Doukas, jonka kynästä ovat lähteneet lukuisat suomalaisten naisten kauloilla, ranteissa ja korvanlehdissä kimmeltävät korut. Doukasin tie muotoilijaksi on kulkenut tekemisen kautta: ennen taideteollista korkeakoulua hän opiskeli kultasepäksi. Tällä hetkellä Fiskarsissa vapaana muotoilijana työskentelevä Kirsti Doukas toimi pitkään Kalevala Korun pääsuunnittelijana. Kati Turtola haastattelee.

Jos kaikki taaperot tanssisivat, voisivatko suomalaiset lapset paremmin? Tanssitaitelilija Alpo Aaltokoski uskoo, että tanssiminenn tekee hyvää ja se auttaisi esimerkiksi murrosikäistä nuorta tutustumaan omaan minuuteensa ja käsittelemään kasvunsa pulmia. "Ihminen on psykofyysinen olento," korostaa Aaltokoski. Taiteilijaelämää-sarjassa on vieraana tanssitaiteilija Alpo Aaltokoski. Hän on palkittu taiteilija, joka on toiminut oman taiteenalansa parissa mm. koreografian professorina ja pedagogina sekä kiertänyt ympäri maailmaa omien kokoonpanojensa kanssa esiintymässä, opettamassa ja työskentelemässä. Hän harjoittelee 20-henkisen työryhmänsä kanssa parhaillaan huhtikuun alussa esitettävää tanssiteosta nimeltä Pyörteitä, joka on kolminäytöksinen balettisävellys. Tanssitaiteilija Alpo Aaltokoski oli Kati Turtolan vieraana.

"Mun mielestä ihminen on usein aika tylsä laji verrattuna moneen muuhun, moittii näytelmäkirjailija, ohjaaja Laura Ruohonen maailmamme ihmiskeskeisyyttä. Ruohosen uusin näytelmä Luolasto sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa keskiviikkona 5.3.. Esitys kertoo ydinjätteen loppusijoitusluolaston rakentamisesta ja niistä kysymyksistä, joita tämä vastuullinen tehtävä ihmisissä herättää: mitä jätevaraston oveen pitäisi kirjoittaa, etteivät ihmiset tuhansien vuosien päästä vahingossa avaa ovea? Käykö niin, että maahan syvälle haudatut jätteet unohdetaan? Mitä se kertoo, jos samassa luolassa on nykyihmisen aikaansaamaa jätettä ja muinaisten luolamiesten taiteilemia luolamaalauksia? Entä onko ihminen aina sama ihminen? Mm. näitä pohtii nyt palkittu dramaturgi, ohjaaja ja näytelmäkirjailija Laura Ruohonen. Kati Turtola haastattelee.

Sopraano Angelika Klas kuuluu niihin taitelijoihin, joka on jo pienenä tyttönä viettänyt aikaa musiikin ja teatterin maailmassa. Pianistin tyttärenä hän katsoi Talinnassa baletteja ja oopperoita uudelleen ja uudelleen. Nyt hänen pieni poikansa leikkii kulisseissa. Sopraano Angelika Klasin kanssa puheenaiheina ovat niin taide kuin nuhanenäiset lapsetkin. Kun äiti on oopperalaulaja, päiväkodin eteinen voi flunssakaudela on hankala paikka. Sopraano Angelika Klas esiintyy tänä keväänä mm. operetissa Lepakko ja eläytyy Astor Piazzollan tangoihin Porvoossa. Kati Turtola haastattelee.

Taiteilijaelämää-sarjassa tavataan tänään mies, jolla riittää virtaa. Riku Suokas on ehtinyt tehdä yhden uran teatterinjohtajana mm. maan suurimmissa teattereisssa, mutta jätti nelikymppisenä pomon hommat ja keskittyy nyt stand up-komiikkaan, ohjaamiseen, käsikirjoittamiseen ja näyttelemiseen. Mikä komiikan tekemisessä koukuttaa? Mitä sukellusharrastus on opettanut Suokkaalle? Kati Turtola toimittaa.

"Olen vähitellen oppinut siihen, että töillä on aikansa ja kannattaa myös odottaa. Mutta sitten, kun on henki päällä ja tuntuu siltä, että kaikki sujuu, niin sitten kannattaa tehdä töitä ja silloin ei tunteja lasketa." Näin sanoo taiteilija, muotoilija Markku Piri. Kati Turtola käyskentelee Pirin kanssa hänen näyttelyssään "Maanpäällinen paratiisi" Hämeenlinnan taidemuseossa.

Reija Wäre on maan työllistetyimpiä teatterikoreografeja, joka tunnetaan myös tanssijana ja opettajana. Hänen punainen tukkansa leiskuu niin Euroviisujen estradilla kuin nykytanssiteoksissakin. Kaikki alkoi aikoinaan telinevoimisteluharrastuksesta, joka sitten vaihtui tanssiin. Puheen Iltapäivän Kati Turtola kuuli, että kosteikossa asuvat eläimet kuuluivat aikoinaan koreografi Reija Wäreen taiteilijaelämän alkutaipaleeseen.

Erilaisia laulukilpailuja Idolsista Kuorosotaan ollaan nähty viime vuosina televisiossa paljon. Vaikka osallistujia kilpailuihin riittää, itse Voice of Finlandista pinnalle nousseen Jesse Kaikurannan mielestä sama tahti ei voi jatkua enää pitkään. Yleisölle tulee hyvin pian ähky. Jesse Kaikuranta oli Taiteilijaelämää-sarjassa Miia Krausen vieraana.

"Silloin kun laulaa, se on paljaampaa kuin näytteleminen. Silloin sielu soi", kertoo laulaja ja näyttelijä Samuli Edelmann. Toimittajana on Suvi Puukangas.

"Jos joskus vanhana miehenä katselen elämää taaksepäin, ajattelen että olipas minulla romanttinen elämä mieluummin kuin että olinpas kovanaama", toteaa pahiksen rooleistaan tuttu näyttelijä Antti Reini.

Touko Hujanen ja Aleksi Poutanen ovat kaksi 11-kollektiivin yhdestätoista kuvaajasta. Omien sanojensa mukaan kollektiivi on Freelancer-valokuvaajia, joiden työtä on vapaa harhailu. Millaisena nämä miehet näkevät tämän päivän Suomen? Miten he valitsevat totuuden, mitä kuvata. Suvi Puukangas haastattelee.

"Kyllä sitä kaikista eniten itsensä on kotona lasten kanssa. Siellä oma mieli lepää. Toki töistä saa voimaa ja inspiraatiota, ja tarvitsen sitä, mutta kyllä ne parhaat hetket ovat kotona lasten kanssa", kertoo näyttelijä Laura Malmivaara. Häntä haastatteli Suvi Puukangas.

Taiteilijaelämää-sarjan vieraana oli jazzmuusikko Mia Simanainen.

"Angloamerikkalainen bändi joka tekee suomen kielellä", Egotripin Mikki Kauste kuvaa yhtyettään. Kausteen ja bändin toisen pitkäaikaisen jäsenen, Knipin mielestä Egotripin suosion salaisuus on monipuolisuus. He ovat löytäneet musiikista uusia puolia ja näin pystyneet säilyttämään oman intonsa tekemiseen. Toimittajana on Kati Keinonen.

"Kustom-kulttuuri on nouseva trendi. Joku kustomoi moottoripyörää, joku autoa ja joku itseään; ottaa tatuointeja tai lävistyksiä. Se on mielenkiintoinen maailma ja tykkään olla osa sitä", toteaa erikoismaalari Jussi Alasalmi.

Onko näyttelijä ja muusikko Katriina Honkanen luonteeltaan moniosaaja, kun hän nykyisin on myös ohjaaja ja käsikirjoittaja? Miten eri roolit sulautuvat toisiinsa? Honkanen tunnetaan vieläkin TV-sarjan Metsolat Eevana. Honkanen pitää siitä, että Metsolat on luonut monille ihmisille mukavia muistoja. Millaista taiteilijaelämää Katriina Honkanen viettää nykyisin? Asiasta ottaa selvää Tiina Lundberg.